Ihastuin Susanna Vennon Aitta-taloon suunnittelemaan betonipöytään ihan täysillä (ohje Dekossa 7/2011). Olimmekin jo jonkin aikaa etsineet meille uutta sohvapöytää kirppareilta. Ikean löytöpisteestä löysin sitten naarmuisen Klubbo-pöydän, joka ihan vaati päästä uudistettavaksi. Tässäkään hommassa ei mennyt kaikki ihan putkeen, vaan porausvaiheessa halkesi yksi kulma, jota sitten piti paikkailla ja jäljet näkyvät. Tykkään ihan hurjasti tuosta pinnasta, se on niin kaunis. Kehikon spraymaalasin mustaksi. Tämä pöytä ei todellakaan ole ihan kevyt!

Susanna Vento designed this concrete table for Aitta-house. I liked the table so much that we decided to do one for ourselves. I love the rough look of it. But it sure is heavy!

Talveksi pitäisi saada autokatos tyhjäksi rakentamisen ylijäämäpuista. Niistä onkin tehty urakalla takkapuita ja lämmityskausikin on aloitettu.

Ompelin ystäville tupaantuliaislahjaksi sohvatyynyn Cole & Sonin Woods -kankaasta sillä tiesin, että heillä on samaa tapettia myös yhdellä seinällä. Tykkäsivät! Kankaasta riitti toiseenkin tyynyyn ja niin karttui taas meidänkin tyynykokoelma. Tapettien tykkääjille muuten vinkiksi, että monia tapetteja saa myös kankaana ja jos tykkää paljon jostain kuosista, siitä kannattaa tehdä vaikka tyyny, jos ei halua alkaa tapetoimaan!

I made a pillow out of Cole & Son's Woods -fabric for our friends' new home. There was enough fabric to make one for our home too. It's a good idea to make a pillow out of one's favourite wallpaper pattern as they are often available also in fabric!

Tuossa edellisessä postauksessa oli tuulettumassa näitä tekemiäni palikoita ja tajusin, etten ole näistä kirjoittanut vielä mitään. Olen ommellut lapsille tällaisia rakennuspalikoita, joista voi rakentaa majoja ja kaikenlaista muutakin. Ensimmäiset ompelin jo yli vuosi sitten ja viimeiset sain ommeltua tänä kesänä. Ullakolla olisi vielä pieni pala vaahtomuovia. Täytteenä on siis kaksi 10 cm paksuista vaahtomuovipalaa ja päällisiin ompelin vetskarin, että on helppo tarvittaessa pestä. Kankaat Marimekko, Ikea ja kirppari.

I made these soft blocks for my children for playing and building stuff. Fabrics are from Marimekko, Ikea and fleemarket.

Pienemmän tytön huoneeseen mietittiin kauan sopivaa lelusäilytyssysteemiä. Sen piti mahtua tuohon puusohvan ja oven väliin. Mietin kaikenlaisia vaihtoehtoja Eeva Lithoviuksen Klaffi-hyllystä seinään kiinnitettäviin lokerikoihin. Loppujen lopuksi päädyttiin Ikean Billy-kirjahyllyyn. Täytyy sanoa, että se oli varsin hyvä valinta. Hylly on tuohon koloon juuri passelin kokoinen ja hinta oli myös varsin sopiva, 29 euroa. Hylly vetää uskomattoman määrän leluja. Kuvassa hylly on juuri siivottu, lisääkin tavaraa mahtuisi.

We needed some kind of a storage system for toys in our daughter's room. We pondered different kind of options but ended up getting a Billy-shelf from Ikea. It was a good choice. Cheap, practical and just the right size!

Hassua miten nämä kesäkukat ovat parhaimmillaan vasta nyt. Syksykukkia. Tsinnia ja punakosmos. Muutama dahliakin. Punakosmos on kasvanut ihan itsestään viime vuotisista kylvöistä.

Makuuhuoneeseen on jo kauan kaivattu naulakkoa, johon voi ripustaa vähän käytetyt vaatteet. Tämän vanhan emaloidun naulakon löysin joskus aikoja sitten kirpparilta ja seinään se saatiin viikko sitten. Poola Katarynan henkariin ihastuin Pikkuvarpusen blogissa lähes vuosi sitten. Se onkin saanut odotella seinälle pääsemistä jo kauan.

Aniliini haastoi keväällä minut kertomaan seitsemän tärkeää esinettä kotoani. Minulla oli jo silloin suunnitteilla aloittaa blogiprojekti, jossa kuvailen tänne lempiasioita, -esineita, -paikkoja tai -näkymiä kotoani. Eli vähän kaikenlaista mistä satun tykkäämään kovasti. Sivupalkista näitä löytyy jatkossa lempiasioita-avainsanan alta. Ensimmäinen lempiasia löytyy tuosta alemmasta kuvasta. Jostain kumman syystä tykkään ihan hirveästi tuosta meidän vaatehuoneen oviaukosta! Siinä on vaan jotakin. Se on kivan korkuinen ja tykkään, että vaatehuoneen liukuovi kulkee siellä vaatehuoneen sisällä. Minun tekisi mieli ripustaa oviaukkoon jotakin, ehkä sitten vaikka jouluksi. Näitä kummallisia ja vähemmän kummallisia tykkäämisiä luvassa siis epäsäännöllisen säännöllisesti.

Kiitos muutamalle rohkealle, kun olette jaksaneet käydä moikkaamassa täällä, hei käykää nyt muutkin!

Täydellinen hylly kodinhoitohuoneen oven viereen löytyi edullisesti Prismasta. Hyllyä vastapäätä on allas, jossa pestään usein käsiä, joten käsipyyhkeelle piti saada paikka. Kukallisen pussin löysin kirpparilta ja siellä säilytetään pyykkipoikia. Pussi on kätevä napata mukaan, jos lähtee ripustamaan pyykkiä uudelle hienolle pyykkitelineelle, joka ollaan myös vastikään saatu pystytettyä. Suihkepullo on päivittäisessä käytössä silittäjän apuna. Minulle on iskenyt sisustusvimma ja halu saada keskeneräisiä paikkoja valmiiksi. Seinille on saatu muutakin ripustettua, laitan niistäkin kuvia kunhan ehdin.

Meidän perheessä on arki muuttunut. Isompi tyttö lähti eskariin ja pienempi on aloittanut päiväkodin. Voi miten vaikeaa onkaan luopua siitä kotiäitiydestä ja päästää pieni muru tarhaan. Tämä muutos tuntuu jälleen tosi vaikealta. Tyttö on ollut tosi reipas eikä ole itkenyt kertaakaan, mikä on tehnyt tästä tietysti paljon helpompaa. Hän sanoo menevänsä "ekkariin" niin kuin isosiskonsakin. Pienen tarhareppu on ollut äidillä samassa käytössä kauan kauan sitten. Äiti hankki itsellensä uuden repun Baggulta.

Olen aika pyörällä päästäni kaikista muutoksista, se saattaa näkyä täälläkin. Yritetään nyt totutella uuteen. Ja hei, te vanhat kommentoijaystävät olette olleet hurjan hiljaa viime aikoina. Olisi kiva kuulla teistä taas ja teistä uusista myös! Minua kiinnostaisi tietää ketä siellä ruudun takana on, ketkä siellä tuntevat minut ihan oikeasti ja erityisesti minua kiinnostaisi tietää onko siellä joitakin, jotka ovat seuranneet jo aikaisempaa neuleblogiani? Kommentoidessa ei tarvitse täyttää kuin nimi-kenttä ja kotisivu-kenttään voi laittaa oman blogiosoitteensa niin halutessaan.

Hyvää syksyä kaikille, tästä se nyt alkaa!

My children have started at the kindergarten and our life has changed a lot. I feel a bit sad to have left the stay-at-home-mom days behind. I'd like to learn who's behind the screen so please say hi!