• Huonojen päivien putki alkoi eilen iltapäivällä. Vielä puolenpäivän aikaan ajattelin, että tämä on ollut hyvä päivä. Ja miten sen tietää, että siitä yhdestä huonosta iltapäivästä seuraa huonojen päivien putki. Päivät ovat kaikki samanlaisia, mutta huonoja niistä tulee silloin, kun oma jaksaminen loppuu. Kun ei enää jaksa taistella syömisen kanssa. Kun ensimmäisen lusikallisen kanssa jo menee naama ruttuun ja pää alkaa heilua. Miten jokaisen ruokailun jälkeen saa kontata pöydän alla siivoamassa lautasellisen ruokaa. Miten vaikeaa on keksiä kaksi ruokaa päivässä, valmistaa ne ja siivota sotkut. Ja sitten ne kolme ateriaa näiden lisäksi. Miten muutamassa minuutissa keittiön laatikoista astiat ja ruoat, pahvinkeräyskassin sisältö ja eteisen kengät on levitelty ympäri kotia. Miten kodinhoitohuoneeseen, vessaan, työhuoneeseen, omaan tai isosiskon huoneeseen pitää livahtaa nopeasti oven raosta tai sama pyörremyrsky pyyhkäisee nekin. Miten kesävaatteet ja -kengät ovat laittamatta varastoon ja miten kaapissa roikkuu vieläkin joitakin talvivaatteita pesua odottamassa.  Miten paljon riittää pyykkiä ja imuroimista. Miten talonmaalaus on kesken ja edistyminen hidasta, mutta kiireellistä. Miten paljon on edessä yksinäisen vanhemmuuden päiviä. Miten rankkaa on välillä olla äiti. Ja miten rankkaa siitä tulee vasta silloin, kun se oma jaksaminen on lopussa.

    Myöhemmin ehkä harmittaa, että kirjoitin näin, koska helpompaa olisi vain kirjoittaa kivoista asioista.

  • Kesällä löysin eräältä kirpparilta vanhoja painokirjaimia ja aloin muodostella niistä sanoja. Niistä syntyi kuin itsestään tämä lause ja päätin tehdä niistä taulun. Koska kirjaimet ovat peilikuvia, piti nice-sanan kohdalla käyttää vähän luovuutta :) Tuo pikku-aakin on oikeasti g. Mutta tykkään siitä kovasti.


  • + käytiin tyttöjen kanssa messuilla.
    - lippujonossa eräs hapan mummo pahoitti mieleni sanomalla kovaan ääneen, että "pitääkö lapset tuoda tänne kärsimään ja mikseivät voi olla kotona hoitajan kanssa. ei niillä ole edes lapasia". Sanoin tietysti siihen jotain vastaan, mutta hitsi, että ärsyttää, kun tällaisissa tilanteissa ei osaa sanoa oikeita sanoja, vaan ne tulevat jälkeenpäin. Käyn läpi tätä keskustelua varmaan koko loppupäivän.
    + tytär kirjoitti ihan itse isille lähtevään korttiin: moi isi, ollaan messuilla. Ymmärrettävästi, vaikka ihan kaikki kirjaimet eivät olleetkaan paikoillaan.
    + tapasin upean Helenan, hän vaikutti tosi energiseltä ja mahtavalta tyypiltä. Hänen tyttärensä oli myöhemmin pomppulinnassa samaan aikaan minun tyttöni kanssa :)
    + rattaissa nukkuvan tyttäreni pienet jalat näyttivät söpöiltä
    - tyttäreni olisi halunnut ostaa kivoja kortteja seinälleen, mutta emme löytäneet niitä.
    + Marimekko ja Finlayson tarjosivat kortteja. Finlaysonin kortit ovat pötkössä ja repäistessä niihin tulee ruma reuna.
    - Marimekon uutta kannua ei saakaan keltaisena. Tykkäsin mallista, mutten väreistä.
    + ihastuin Eeva Lithoviuksen suunnittelmaan paperivalaisimeen, jonka ohjeet löytyvät täältä. Haluaisin kokeilla valaisimen tekoa.
    + autolle kävellessä eräs nainen kehui tyttären takkia.
    - perjantaina ruuhka alkaa jo kolmelta. kotimatka kesti 15min pidempään kuin mennessä.
    + tänään alkaa viikonloppu.

    olipas takkuista tekstiä, mutta tulipahan jotain kirjoitettua.

  • Tykkään neulomisesta ja olen viime vuosien aikana neulonut todella paljon, mutta nyt on ollut pitkä tauko. Olen viimeksi neulonut hatun kummitytölle joululahjaksi. Neulomisinto palasi, kun näin Kuopiossa Pikku Pietarin torikujalla ihanan keltaista käsinvärjättyä lankaa. Tästä on syntymässä minulle itselleni lapaset ja itseasiassa ne ovat jo peukkuja vaille valmiit. Mukavaa neuloa jotakin helppoa, joka syntyy ilman ohjetta.


  • Laskujeni mukaan tänään on kulunut puoli vuotta siitä, kun tulimme tähän taloon ensimmäiseksi yöksi. Tämä talo tuntui heti kodilta ja rakastamme tätä kotia päivä päivältä enemmän. Sen kunniaksi vihdoinkin niitä kotikuvia. Enemmät lastenhuonekuvat jätin myöhempään kertaan. Olen hövelillä tuulella, tässä näkyy nyt suuvedet, hammasharjat, likaiset lasiovet ja vilaus minuakin :)

  • Minulla on tapana kerätä kaikenlaista materiaalia kaikenlaisia käsitöitä varten. Nämä helmet olen kerännyt joskus Kierrätyskeskuksen sellaisesta saa ottaa ilmaiseksi -laatikosta. Näin kesällä Kuopiossa keltaisista puuhelmistä tehdyn rannekorun ja siitä muistui mieleeni nämä keräämäni helmet. Tänään sain aikaiseksi ostaa mustaa kuminauhaa ja sain keltaiset helmet kaulaani. Lopuista helmistä tein rannekorut. Nyt tekisi mieli ostaa lisää puuhelmiä, näistä tuli niin kivat!


  • Kesällä on ollut aikaa kierrellä kirppareita ja aina sieltä jotakin kivaa löytyy. Pelastusarmeijan kirpparilta löysin tämän tuolin, joka muistuttaa paljon Ilmari Tapiovaaran Aslak-tuolia, mutta taitaa kuitenkin olla vain hyvä kopio. Siitä huolimatta pienen laiton jälkeen tuolista tuli oikein hyvä. Se on myös hyväkuntoinen ja mukava istua. Ensin ajattelin, että maalaisin rungon valkoiseksi, mutta en ainakaan vielä jaksanut. Taikasienellä pesin puhtaaksi ja päällystin istuimen ja selkänojan uudelleen.

    Tämä on luultavasti halvin ikinä ostamani huonekalu:
    Tuoli 1,75 € 
    Musta pellavakangas: tuliainen äidiltä, 0 €.


  • Paluu pitkän tauon jälkeen tuntuu vaikealta. On kovasti mietityttänyt jälleen kerran koko blogin kirjoittaminen. Jännä juttu, että eniten mua ahdistaa ne tutut, jotka täällä käy. Että heippa vaan :) Täysin anonyymina olisi helpompi kirjoittaa, mistä huvittaa. Toiseksi elämässä on tapahtunut niin paljon kivoja asioita, joista olisi kiva kirjoittaa, mutta en halua, kun menee liian henkilökohtaiseksi. Kotikuvienkin kanssa tuntuu vähän siltä, että olisi kiva laittaa, mutta ei sitten kuitenkaan tunnu hyvältä. Kesällä ollaan kovasti laitettu kotia kuntoon ja nurkat loksahtelevat paikoilleen pikkuhiljaa. Tyttöjen huoneet ollaan saatu melkein valmiiksi ja niistä tuli oikein kivat. Pihan kanssa ei valitettavasti olla kovin pitkälle päästy ja talokin pitäisi (auts) maalata. On meillä sentään nurmikko ja kesäkukatkin ovat kukkineet hienosti.

    Aloitetaan varovasti vaikka kesälomareissuilla otetuilla seinäkuvilla. Eikö olekin hienoja seiniä ollut meidän matkan varrella :)


  • Meidän pieni on tänään yksivuotias. Kakkua maisteltiin jo eilen pienellä porukalla. Nyt sen huomaa, että tähän aikaan vuodesta ihmiset ovat kadonneet kaupungista. Lahjaksi meidän muru sai Creatablesin pehmeitä puulattiaystävällisiä palikoita, joista saa veden avulla rakenneltua mitä ihmeellisimpiä rakennelmia. Palikoille ompelin säilytyspaikaksi pussin ruutukaava-kankaasta. Kuviin en saanut yhtään valmista rakennelmaa, kun ne saivat kyytiä aikamoisella vauhdilla.

    ***

    Tämä kesä on ollut aikamoinen kesä. Kuuma, kiireinen, yllätyksellinen, kaunis, onnellinen, juhlava ja vaikka mitä. Heinäkuun lopussa tulee tunne, että kesä alkaa olla ohi. On kai tätä kesää vielä vähän jäljellä. Lomaa ainakin vielä, joten jatketaan sen viettoa. Palataan syksyllä. Sekään ei ole hullumpi vuodenaika.

Subscribe to: Posts (Atom)