Viikonloppua siis! Yksi ylimääräinen tuntikin tiedossa. Käyttäkää se hyvin! Kaiversin tänäkin vuonna kurpitsalyhdyn lasten iloksi. Valoisammat kurpitsakuvat Koiramäen Pajutallin syksyisiltä kurpitsakarnevaaleilta.

Syksyn tullen alkoi taas neulotuttaa. Ikuisuusprojektin rinnalle kaipasin jotain pientä ja nopeaa. Selailin reilu vuosi sitten Englannista ostamaani Donna Wilsonin the Knitted Odd-bod Bunch -kirjaa ja niin meille syntyi Hassu Kissa. Tuosta kirjasta löytyisi vielä vaikka mitä hauskaa, joten voi olla, että meidän pehmolelut karttuvat vielä lisää hassuilla otuksilla. (kuvista tuli valitettavasti vähän epätarkkoja, mutta näillä täytyy nyt pärjätä)

Sohvapöytä-postauksessa vilahti tämä puupenkki, josta kyseltiinkin jo. Penkki on minun ja mieheni opiskeluasuntomme parvekkeella tekemä! Teimme silloin samalla ruokapöydän ja tämän penkin. Mallia otettiin kesämökin vanhasta penkistä ja upotimme jalat samaan tyyliin. Penkki on siis ainut laatuaan. Onpa muuten kiva, että paljas puupinta näyttää taas hyvältä, olimme ilmeisen trendikkäitä jo silloin vuosia sitten :) Penkki sopii hyvin ikkunoiden eteen,  tarjoaa istumapaikkoja ja säilytyspaikan jälleen yhdelle lehtipinolle. Ja huomaatteko, sopii hyvin yhteen sohvan jalkojen  ja sohvapöydän pienen korin kanssa! (ikkunoiden välistä puuttuu vielä lista, mikä vaikeutti valokuvaamista :)

Ruskista leikattu pekoni, sipulikuutiot ja broilerisuikaleet useammassa erässä paistokasarissa. Sekoita ne valkosipulin, mausteiden, ananaspalojen ja kerman kanssa uunivuokaan. Kuumenna 200 asteessa noin puoli tuntia (meillä taisi olla tunnin uunissa). Ohjeessa lukee oikeasti marinoituja broilerinsuikaleita, mutta me käytetään aina marinoimattomia ja hyvää tulee niinkin.

Hankintalistallani on jo jonkin aikaa ollut nahkalaukku. Käytän paljon Marimekon olkalaukkua ja nahkaisena se olisikin varma valinta. Baggultakin on juuri ilmestynyt nahkalaukkumallisto. Minusta Baggun laukut näyttävät mukavan simppeleiltä, vaikka omaan olkalaukkuuni haluaisinkin vetoketjun. Minä en kaipaa laukkuuni mitään ylimääräistä eikä merkillä ole väliä. Täytyy vielä miettiä, ainoastaan väri on varma. Onko tuo nyt sitten konjakinruskea?

Viikonloppuna istutettiin viimeiset kasvit pihalle ja kannettiin suojaan viimeiset polttopuut. Kesäkalusteet pakattiin terassin nurkkaan ja sytytettiin lyhtyjä. Toisaalta kammoan tulevaa talvea ja toisaalta odotan sitä. Ainakin sitä pääsee muutamaksi kuukaudeksi sisätiloihin huilaamaan pihahommilta. Päivät menevät nopeasti ja kohta se pimeä haukkaa meidät.

Pyysin pienempää tyttöä pöytään syömään. Hän siihen: "Kiitos äiti, olit reipas. Hienosti laitoit mulle ruokaa!" On se ihana kaksivuotias :)

Tillin kuivunut kukka näyttää tosi kauniilta maljakossa. Makuuhuoneessa on syksyn värejä. Mun lempivärit. Ihanat raskaat samettiverhot ja kesällä kirpparilta löytämäni täkit päiväpeittona. Minulla on havaittavissa pientä syysväsymystä, mutta eiköhän tästä taas piristytä.