Kun ihminen kerran on niin fiksu, niin en ymmärrä, miksei ole keksitty ihmisen ympärille kuplaa, jonka sisällä hän olisi turvassa. Kuplaa, jonka sisälle saa päästää sen, jonka itse haluaa. Ihminen ei saisi sekaantua toisen elämän kulkuun eikä omaisuuteen, eikä henkeen. En ymmärrä sitäkään, miksi niitä aseita pitää saada olla ihmisillä itsellään. Jos se kerran on harrastus, miksei niitä voida säilyttää siellä harrastuspaikalla lukkojen takana. Kyllähän niitä haluava aina saa, mutta eikö se voida tehdä edes vaikeammaksi. Ja minä en ymmärrä, miksi saadaan valmistaa pelejä, joissa tavoitteena on teloittaa mahdollisimman paljon ihmisiä. Tai elokuvia ja televisiosarjoja, joissa kierojen ihmisten mielikuvitusta ruokitaan. Luen juuri Vivi-Ann Sjögrenin Saharan Aamut ja Illat -kirjaa ja minusta tuntuu, että siellä keitaalla Saharan keskellä olisi parempi elää. Tai sitten jossakin maaseudun rauhassa. Tämmöistä tänään, kun on niin vaikea taas ymmärtää monia asioita.
Sad for Norway and all of us good people.
Posts
